Loomio
Tue 3 Jan 2017 1:48PM

I kirja: Luokkavallan vahtikoirat (Emilia Kukkala & Pontus Purokuru 2016)

TR Tuulia Reponen Public Seen by 460

Aluksi teknisiä ohjeita

Lukupiirin formaatista äänestettiin joulukuun aikana, ks. kysely.

  • Lukuaika on 4 vkoa
  • Lukusuositus 80-120 sivua
  • Lukukierroksen aikana järjestetään yksi äänipuhelu/videokonferenssi
  • Kirjasta keskustellaan 2 vkoa sille varatussa ketjussa
  • Uusia kirjoja saa ehdottaa jatkuvasti sille varatussa ketjussa
  • Kierroksen päätteeksi käytetään 1-2 vkoa seuraavasta kirjasta äänestämiseen

Tämän kirjan lukuaika on siis alustavasti 3.1.-31.1. Onko kaikilla jo kirja? LV:tä löytyy ainakin Elisashopista ja kirjastoista. Ensimmäinen kirjanpurku voisi olla joko puolivälissä tai kolmannen viikon lopussa 17. tai 24.1.? Sopivatko tiistait purkupäiviksi vai olisiko esim. maanantait parempia? (Siinä tapauksessa vaihtoehdot olisivat 16./23.1.)

Tapahtuuko kirjasta käytävä Loomiokeskustelu kirjan luvun lopuksi vai sen aikana? Molemmille vaihtoehdoille löytyy perusteluja puolesta ja vastaan. Esim. jos ei ymmärrä jotain, voisi kysyä kun asian muistaa vielä, toisaalta ei voisi spoilata muiden lukukokemusta kyselemällä ennakkoon asioita, joita muut ei oo lukenu. Toisaalta voiko tietokirjoja spoilata samalla tavalla kuin fiktiota?


Olen käynyt Luokkavallan vahtikoirien esipuheen läpi ja tein seuraavan tiivistyksen kappeleiden sisällöstä:

I luku
• vallanpitäjien puuttuminen journalismiin
• journalismin yhteys kapitalismiin & parlamentaariseen politiikkaan

II luku
• mediatyön arkiset olettamukset: tasapuolisuus, kritiikittömyys omaa ammattiasemaa kohtaan, media politiikan ulkopuolella
• tutkimusaineisto: toimittajahaastattelut & kysely

III luku
• media piilonationalismin ylläpitäjänä & yhtenäisen kansan tuottajana

IV luku
• enemmistö/vähemmistöryhmien käsittely mediassa, esim. maahanmuuttokeskustelu
• julkisen keskustelun politiikkakäsityksen kapeus

V luku
• uudenlaisen, vallan haastavan, journalismin mahdollisuudet

Kaikki kappaleet kuulostavat mielestäni erityisen mielenkiintoisilta, joten jos olet nopea lukemaan ja sinulla on aikaa, suosittelen lukemaan koko kirjan (269 s.). Kiireisemmälle lukijalle suosittelen lukuja 1, 3 ja 4. Teen tämän puhtaasti esipuheen avainsanojen perusteella, jotka näyttävät liittyvän diemin politiikkakäsitykseen: journalismin yhteys kapitalismiin, piilonationalismi, maahanmuuttokeskustelu mediassa.

Lukualueen suosituksen antaminen on sikäli minulle vaikeaa, koska minulla ei ole paperikopiota, eikä e-kirjassani näy sivunumeroita sisällysluettelossa eikä muuallakaan. Lukualueeni saattaa olla siis suurempi kuin 120 sivua. Jos jollakin teistä näkyy sivunumerot, voisitteko kertoa miten suuri lukualue noista kappaleista muodostuu?

TR

Tuulia Reponen Sun 5 Feb 2017 8:44PM

Kiitoksia @ristoalakaila ja @villburn hedelmällisestä keskustelusta. Kirjasin jotain pointteja ylös meidän keskustelusta. Pahoittelen, että teksti on ns. tönkköä.

Epävirallinen lukupiiripöytäkirja 5.2.2017 (Paikalla Risto, Ville ja Tuulia)
1. Seurasitteko Yle-gatea? Toimiko yle journalististen ohjeiden mukaisesti ja kansanvallan etujen puolustajana? Miksi/miksi ei? Tuulia jakoi kommentteja vasemmistokuplan ulkopuolelta kuinka yle on nähty demokraattisen toimintajärjestyksen häiritsijänä, kun se on joidenkin kommentaattoreiden mielestä syyllistynyt Terrafame uutisoinnissa ”poliitikkojen häiriköintiin”.
2. Laitetaanko alustalle uutislähteitä, jotka pystyvät tasapuoliseen, analyyttiseen journalismiin, joka pyrkii paljastamaan rakenteita, millä tämä yhteiskunta toimii? (Risto) Meidän pitää miettiä, mitkä rakenteet tuottaa sellaisia journalisteja, jotka on aidosti kriittisiä monella tavalla. Suurin ongelma, mitä ajattelin tämän kirjan kannalta, oli, superkriittisyys, se kertoo osaltaan suomalaisen median vapaudesta jos vertaa esim. jenkkimedian uutisointiin. Siellä ei edes pääse Purokurun tai Jaana Kiven tapaisia journalisteja pitkälle, ne ”vääränlaiset” kandidaatit pedataan jo työhönotossa pois. Pitää tietää mistä rahoitus tulee ja kuka päättää kuka saa töitä? Pitääkö meidän ensiksi päättää esiehdot, millä pääsee listalle?
3. Keskustelua Interceptistä. Sillä on monimutkainen rahoituskuvio. Kenestä siellä ei puhuta?
4. Keskustelua perinteisten medioiden vallan murtumisesta, rakennelmien esiin tulosta internetkaudella, Bilderbergin-eliittikokouksista ja the Guardinin asemasta mainstreame-journalismissa.
5. Keskustelua 1960-luvulla lanseeratusta transmodernismista ja sen asemoitumisesta post-modernismismin ja modernismin vastustajana. Risto laittaa Skinnarin tekstin transmodernismista Loomioon. Onko transmodernismi sama vai eri asia kuin metamodernismi?
6. Puhuttiin paikkojen identiteeteistä. Turun mafia (harmaa eminenssi) ja vahva vaihtoehtokulttuuri pinnan alla Turussa.
7. Puhuttiin kirjan vitoskappaleesta, ainoastaan Risto oli lukenut sen, siinä oli pohdittu aktivismin strategioita. Risto esitti kysymyksen miten pitkälle DiEM on valmis menemään humanistisessa tottelemattomuudessaan. Mikä on suhtautuminen esim. kiinteän omaisuuden sabotaasiin? Kysymys oli teoreettinen.
8. Tiedusteluelimien kuplaantuminen on pahinta. Itsekin rupee miettimään mitä voi sanoa. Jopa Theresa May oli sanonut, että miettii yhteistyötä Trumpin Yhdysvaltojen kanssa. NSA ja vesikidutus. NSA on sanonut, että he voivat tutkia kaikki koneet, jotka käyttää VPN:ää tai Tor-verkkoa.
9. Ks. dokumentti The Most Dangerous Man (Pentagon paperit). Miten ylivertainen tieto korruptoi yksilön, tunne siitä, että tietää kaiken paremmin kuin muut. Ks. Kaurismäen uusin ”Toivon tuolla puolen” ja Elina Hirvosen ”Kiehumispiste” kuvaavat hyvin tätä aikaa.

EK

Esa Kettunen Mon 20 Mar 2017 4:36PM

"Tiedusteluelimien kuplaantuminen on pahinta. Itsekin rupee miettimään mitä voi sanoa. Jopa Theresa May oli sanonut, että miettii yhteistyötä Trumpin Yhdysvaltojen kanssa. NSA ja vesikidutus. NSA on sanonut, että he voivat tutkia kaikki koneet, jotka käyttää VPN:ää tai Tor-verkkoa."

NSA (ja vimeisimmän WikiLeaksin mukaan rajoitetummin myös CIA) pystyvät tekemään paljon, mutta osa näiden instanssien toiminnasta on kuitenkin pelottelua.

"Faktoja" oman parhaan tietämykseni mukaan:
[1] NSA seuraa kaikkea maailman viestiliikennettä, mm. siten, että sen tekoäly tunnistaa tämän kommentin avainsanojen NSA ja CIA avulla.
[2] NSA pystyy tehtävänsä mukaan kohdentamaan urkintaa tietokoneisiin ja kännyköihin (sekä esim. televisioihin ja muihin älylaitteisiin). Onko muuten tietokoneesi kamera peitetty?
[3] NSA ei pysty avaamaan nykyaikaista salausta, vaan joutuu toimimaan kohdan 2 mukaisesti. Sitten pystyy, kun kvanttitietokone on olemassa (mihin on 5-20 vuotta vielä.) Salatusta viestistä sähköpostissa paljastuu se, kenen kanssa kommunikoidaan (ja se, että kommunikoidaan salatusti). ZIP- ja Word-salaukset ovat ns. tyttöystäväsalauksia eli kenen tahansa avattavisssa.
[4] Yksikään älykännykkä ei ole turvallinen edes häkkereiltä.
[5] VPN (joka on tietyssä mielessä suojattu yhteys) on sinänsä melko turvallinen, mutta se voidaan rikkoa (tietenkin myös NSA tekee näin) yhteyden alku- ja loppupäästä. Käyttäjän identiteetti on mahdollista paljastaa.
[6] Tor-reitittimeen (anonyymi, suojattu yhteys) pätevät käytännössä samat reunaehdot kuin VPN:ään. NSA ajaa itse useita Tor-solmuja ja pystyy tämän ja käyttövirheiden avulla paljastamaan käyttäjän. Tor-verkossa on myös syöttejä, joihin tarttuneille latautuu NSA:n virus.
[7] Toria voi käyttää Tails-käyttöjärjestelmän alaisuudessa satunnaisessa julkisessa wifissä, jolloin paljastuminen johtuu vain omasta virheestä. (Edward Snowden teki näin ja hänen paljastumisensa johtui varastettujen tietojen julkistamisesta.)
[8] Kaikki, mihin NSA pystyy, pystyvät CIA ja muut valtiolliset toimijat Yhdistyneessä kunngaskunnassa, Venäjällä ja Kiinassa, mutta pienemmässä mittakaavassa. Ruotsi urkkii toistaiseksi kaiken Suomesta lähtevän tietoliikenteen.
[9] Supo ja poliisi haluavat tällä hetkellä lainmuutoksella samanlaiset oikeudet urkkia (myös suomalaisia). Terrorismilla on taipumusta muuttaa kohdemaan järjestelmää kohti tyranniaa.

Tiedoksi: en edes pidä itseäni erityisen paranoidina! Todellisuus vain on absurdisuuteen asti vääristynyt. Summa summarum: kaikenlaista NSA ja muut pystyvät tekemään, mutta eivät aivan kaikkea. Vallankumouksen ja terrori-iskun pystyy suunnittelemaan internetissä, mutta silloin täytyy todella tietää, mitä tekee.
(NSA:lle tiedoksi, etten ole kumpaakaan suunnittelemassa.)

Tämä keskustelu ei ole suojattu, vaan on pikemminkin helposti avattavissa. Salasanat ja kirjautumiset ovat vain keino estää satunnaisia ulkopuolisia häiritsemästä. Kuitenkin kohdan 7 mukaisesti voisin kirjautua tänne anonyymisti (en omalla tunnukselleni tietenkään) jäämättä "kiinni".

VS

Ville Saarinen Mon 20 Mar 2017 10:47PM

kiitos Esa, siinä oli hyvä briiffi, aika lailla juuri niin kuin itsekin olen ymmärtänyt asioiden laidan olevan. Niin ja lämpimästi tervetuloa porukkaan!

Tämä keskustelu ei ole suojattu, vaan on pikemminkin helposti avattavissa.

Ja vielä tarkennettuna, (ettei kukaan ajattele kirjoittavansa privaatisti täällä) - meidän loomio on tällä hetkellä kokonaan julkinen, kaikki on nähtävissä koko internetille, mutta kommentoida voivat vain kirjautuneet ja varmistetut loomio-jäsenet

VS

Ville Saarinen Sun 5 Feb 2017 9:49PM

Kiitos Tuulia kun jaoit muistiinpanoja!

8 ja 9. pointtiin liittyen tässä kaksi linkkiä. Mainitsin tiedon salaamisen ja korruption yhteydessä myös Daniel Ellsbergin lainauksen, jossa hän varoittaa omien kokemustensa pohjalta vielä kokematonta Kissingeriä tiedustelutiedon vaaroista: Daniel Ellsberg on the Limits of Knowledge

Ja tässä linkki dokkariin, en muistanut nimeä ihan oikein:
The Most Dangerous Man In America

VS

Ville Saarinen Sun 5 Feb 2017 10:09PM

@ristoalakaila Taisin sanoa, että Paypalilla rikastunut teknologiainvestoija Peter Thiel olisi ollut The Interceptin taustalla. Muistin kuitenkin väärin, kyseessä on sen sijaan ebayn perustaja Pierre Omidyar. Hän teki n 250miljoonan alkuinvestoinnin Interceptiin. Samoin muistin väärin, osa Snowdenin paljastuksista julkaistiin itse asiassa myös Greenwaldin toimesta Interceptissä: Wikipediasta

In May 2014, journalist Ed Pilkington of The Guardian asked Greenwald whether it had been "wise to leave The Guardian, an organ with no owner, run by a trust, in order to embrace a billionaire tech tycoon waving a $250m cheque? And was it, given his scathing critique of big business, true to his own values?" "Maybe my judgment was a bit impaired", Greenwald reflected. "I didn't predict how people would see it. Pierre [Omidyar]'s not just a funder. He's the 100th-richest person in the world. He has $9bn, which is an unfathomable sum, and he's from the very tech industry that is implicated in the NSA story. I probably paid insufficient attention to those perceptions." Greenwald nevertheless insisted that he and The Intercept remain editorially independent of Omidyar. "I know in my mind that the minute anybody tries to interfere with what I'm doing, that is the minute I will stop doing it."[32]

RA

Risto Ala-Kaila Mon 6 Feb 2017 10:48AM

Kysymys kansalaistottelemattomuudesta oli siis teoreettinen, mutta käytännön tasolla saatta ongelmien kärjistyessä piankin käydä verkostoa/liikettä hajotettavaksi tekijäksi, jollei siihen ole otettu etukäteen julkisesti periaatteellista kantaa.

Henkilökohtaisena mielipiteenäni esittäisin, että DiEMin olisi viidasta erottautua selkeästi muista kansalaistottelemattomuutta vaikuttamisvalikoimaansa harkitsevista kansalaisryhmittymistä sillä että

1) (virka)vallan vastustaminen ja sen nimissä tehtyjen laittomuuksien (kidutus, korruptio, jne.) paljastaminen tehdään ihmisoikeuksien ja parhaassa tapauksessa perustuslain vaatimuksesta ja -

2) ymmärretään jo periaatteen tasolla jäännöksettömästi väkivallattomaksi (ei kajoa henkilöön tai omaisuuteen vrt. Greenpeace).

VS

Ville Saarinen Mon 6 Feb 2017 10:35PM

Kysymys kansalaistottelemattomuudesta oli siis teoreettinen, mutta käytännön tasolla saatta ongelmien kärjistyessä piankin käydä verkostoa/liikettä hajotettavaksi tekijäksi, jollei siihen ole otettu etukäteen julkisesti periaatteellista kantaa.

Henkilökohtaisena mielipiteenäni esittäisin, että DiEMin olisi viidasta erottautua selkeästi muista kansalaistottelemattomuutta vaikuttamisvalikoimaansa harkitsevista kansalaisryhmittymistä sillä että

1) (virka)vallan vastustaminen ja sen nimissä tehtyjen laittomuuksien (kidutus, korruptio, jne.) paljastaminen tehdään ihmisoikeuksien ja parhaassa tapauksessa perustuslain vaatimuksesta ja -

2) ymmärretään jo periaatteen tasolla jäännöksettömästi väkivallattomaksi (ei kajoa henkilöön tai omaisuuteen vrt. Greenpeace).

Tässä on Risto kyllä yksi aihe, josta kannattaisi mun mielestä keskustella tulevassa organisaatiokokouksessa ja sen jälkeen enemmänkin yhdessä. Miksei jopa virittää pystyyn euroopan DSC:iden keskinäistä teema-verkostoa (samaan tyyliin kuin Democracy in Diemkin), jossa käsiteltäisiin esim protestoimisen etiikkaa ja pyritään luomaan yhteistä säännöstöä näistä aiheista.

Itse olen vahvasti väkivallattomuuden puolella. :peace_symbol:

RA

Risto Ala-Kaila Mon 6 Feb 2017 10:57AM

Tänään muuten Hesari Talous (A30) sivulla kirja-arvostelu "Journalismin suuri voimannäyttö" juuri suomennetusta reportaasikirjasta "Panaman paperit", joka kertoo maailaman suurimmasta tietovuodosta (11,5 miljoonaa asiakirjaa, jota 400 toimittajaa tutki kuukausia yhdistäen useat valtionpäämiehet, yritykset, urheilijat ja rikolliset veroparatiiseihin).

TR

Tuulia Reponen Tue 7 Feb 2017 8:04AM

@ristoalakaila nimesin sun kysymyksen teoreettiseksi siitä syystä, ettei kenelläkään keskustelun ulkopuoliselle tulis väärä mielikuva, että me suunnitellaan sabotaasia. :) muutenhan se on käytännönläheinen juttu.

RA

Risto Ala-Kaila Tue 7 Feb 2017 9:56AM

Sivusimme tosiaankin keskustelussamme aihetta siitä mitä on tulossa jälkimodermismin jälkeen. Mielenkiintoista olisi perehtyä vielä paremmin miltä osin Liljan esittelemä metamodernismi muistuttaa suomalaisten kasvatustieteilijöiden jo viisitoista vuotta sitten hehkuttamaa transmodernia:

Platonista transmodernismiin: Juonteita ihmisyyteen, ihmiseksi kasvamiseen, oppimiseen, kasvatukseen ja opetukseen
Suomen kasvatustieteellinen seura 2001. Toim. Raija Huhmarniemi, Simo Skinnari & Juhani Tähtinen

"Teoksessa joukko suomalaisia kasvatuksen, filosofian, historian, ihmistutkimuksen ja henkisen kulttuurin asiantuntijoita syventyy kasvatusalan klassikoiden ja uudempien suuntausten näkemyksiin. Teoksessa käsitellään muun muassa kysymyksiä ihmisyydestä ja hyvän elämän olemuksesta, ihmiseksi kasvamisesta, sivistyksen ja tiedon suhteesta, yksilö-yhteisöllisyys -problematiikasta sekä kasvatuksesta ja opetuksesta. Teksteissä valotetaan eri puolilta kysymyksiä, jotka ovat kautta ihmiskunnan historian innostaneet ihmisiä. Historiallisen ulottuvuutensa ohella tekstit luotaavat monin kohdin nykyajan kasvatusajattelun ja -suuntausten peruskysymyksiä. Teksteissä ilmenee esimerkiksi se, että monella tämän päivän suuntauksella, kuten elinikäisen oppimisen ajatuksella on syvälle menevät juuret kasvatusfilosofian traditiossa. Teoksen yhtenä tavoitteena onkin tarjota lukijoille lähtökohtia aikamme ajattelun lähtökohtien pohtimiselle ja syvällisemmälle ymmärtämiselle."

https://www.finna.fi/Record/arto.787790

Load More